Ethical Fashion Show Berlin 2014

Työt loppui ja viikko sitten perjantaina muutin takaisin Jyväskylään. Jotenkin outoa olla täällä taas, mutta eiköhän se elämä tästä lähde käyntiin. :-D Tällä hetkellä vietän yhden viikon kesälomaa ja jaksoin vihdoin tulla purkamaan muotimessuvierailua tänne blogiin asti.

Meillä on tuolla koulussa sellainen trendejä ja kansainvälisiä messuja käsittelevä opintojakso, jonka puitteissa oli suositeltavaa vierailla jossakin kansainvälisillä messuilla. Haluttiin Lauran kanssa Ethical Fashion Show Berlin -messuille, koska ollaan molemmat kiinnostuneita kestävästä muodista. Vaatteiden lisäksi siellä oli kaikkea kengistä tablettien suojuksiin ja koruihin.

Messualue osoittautui lopulta odotettua pienemmäksi ja ei varmasti lähennellyt ollenkaan samaa kokoluokkaa mitä esimerkiksi joku Bread & Butter, mutta siitäkin huolimatta kahdella pienellä opiskelijalla meinasi tulla jännäpissat heti kättelyssä. Onneksemme meidät otettiin kuitenkin erittäin hyvin vastaan, kunhan vaan uskallettiin avata suumme. Kukaan ei vaikuttanut mitenkään nyrpeältä meitä kohtaan, vaan ihmiset kyselivät mielenkiinnolla, että miten me on Suomesta asti sinne menty ja muutenkin ihmiset reagoi ihan positiivisesti. Lisäksi meidän kysymyksiin vastattiin asiallisesti, eikä kukaan vaikuttanut siltä, että olisi yrittänyt päästä meistä nopeasti eroon, koska ei vielä kuuluttu siihen potentiaalisten jälleenmyyjien joukkoon.

Keräsin tähän postaukseen muutamia merkkejä, joiden tuotteista syystä tai toisesta erityisesti kiinnostuin. Kuvia tarkastellessani huomasin kuvanneeni asusteita paljon suuremmalla mielenkiinnolla kuin vaatteita, mutta kai niiden kanssa on hieman enemmän varaa käyttää mielikuvitusta erityisesti materiaalien suhteen.

OAT Shoes oli yksi merkki, jonka taustatyötä tehdessäni sivuutin hieman ennakkoluuloisesti, mutta joka messuilla sitten kiinnitti tarkemmin huomioni muun muassa kivan ständin ansiosta. Nämä kengät valmistetaan 100 % maatuvista materiaaleista, eli elinkaarensa lopussa ne on mahdollista haudata maahan. Lisäksi tuohon jalkapöydän päälle tulevaan läpyskään (onko sillä joku nimi?) on jemmattu erinäköisten kukkien siemeniä pieneen pussiin, eli hautaamisen jälkeen paikalle pitäisi kasvaa pieni kukkapenkki. Aika hauska lisäys, eikö?

Aikuisten kenkien lisäksi merkillä on myös OATies kenkiä vauvoille. Näissä on sellainen juju, että kukkien sijaan kengistä kasvaakin puu, joka sitten kasvaa lapsen mukana. Mielettömän söpö idea!

O My Bag markkinoi käyttävänsä eko-nahkaa, eli valmistusprosessista on jätetty pois harmilliset kemikaalit. Lisäksi he pyrkivät pitämään tuotannon pienellä alueella Intiassa, jotta kuljetuksista ei aiheudu ylimääräisiä päästöjä. Heidän sivustollaan kerrotaan nahkojen tulevan paikallisilla ruohomailla eläviltä lehmiltä, jotka ovat kuolleet luonnollisista syistä. Lisäksi täällä kerrotaan miten laukut tuotetaan valmistajilla, jotka pyrkivät edesauttamaan huonommista lähtökohdista ponnistavia ihmisiä työllistymään paremmissa oloissa ja paremmalla palkalla. Oma aivokapasiteetti ei jostain syystä nyt riitä suomentamaan kunnolla. :-D Törkeän hyvännäkköisiä laukkuja kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Sapu hyödyntää tuotteissaan pääasiassa renkaiden sisäkumeja. Heiltä löytyy niin laukkuja, lompakoita kuin korujakin ja kaikki tehdään käsityönä heidän työpajallaan Indonesiassa.

Erityisesti ihastuin näihin Sapun koruihin. Olin aluksi ihan varma, että nuo leikataan jollakin laserilla, mutta olinpas väärässä. Nämäkin leikataan kaikki käsityönä, eli ovat uniikkeja jokainen.

Harmikseni en muista mikä näiden etualalla olevien korujen materiaali oli, mutta nuo taustalla näkyvät siniset helmet on tehty paperisuikaleista. Yleensä ne sellaiset paperisuikalehelmet näyttävät joltain tarhaikäisten askarteluprojekteilta, mutta nuo näytti kyllä todella kauniilta.

Inheels valmistaa pääasiassa naisten vaatteita, mutta omaan silmääni osui enemmän tämä luodeista (ja esittelijä mainitsi myös maamiinat?!) valmistettu upea korukokoelmansa. Harmikseni en löytänyt tästä netistä mitään tietoa.

TWO-O valmistaa ihan mielettömän hienoja juttuja puusta ja nuo kuvassa näkyvät asusteet ovat vain jäävuoren huippu. Heidän sivuiltaan löysin muun muassa myös rannekelloja ja lonkkarin. Harmi etten löytänyt nappulaa, josta sivun olisi saanut englanniksi, niin olisin ymmärtänyt vähän paremmin.

Lisäksi pysähdyttiin suomalaisen Nurmin kohdalle syömään salmiakkia ja hipelöimään kivoja vaatteita. Nurmi on siis lähtöisin Lahdesta ja tuottaa kestävän muodin mukaisia tyyliltään minimalistisia vaatteita. Nurmin ständi oli yksi niistä, joka visuaalisesti jäi vahvasti mieleen ja josta tykkäsin paljon.

Että semmoinen pieni kooste, oli kyllä ihan huippu kokemus kaikin puolin! Nyt jäljellä olisi se ärsyttävin puoli, eli raportin kokoaminen. Saa nähdä mitä siihenkin keksii, koska raportissa pitäisi olla jotain trendien ennustamisesta, mutta tuolla kestävää muotia esittelevillä messuilla kun ei tullut ne jatkuvasti uusiutuvat trendit ihan samalla tavoin esille kuin jollain tavallisen muodin messuilla. Koulukin tosiaan jatkuu taas maanantaina, iik!

Halpaa muotia, mutta minkä kustannuksella?

Tämän viikon torstaina eli 24. päivä vietettiin Fashion Revolution -päivää, jonka tavoite oli ilmeisesti herätellä ihmisiä kyseenalaistamaan, kuka heidän vaatteensa on valmistanut. Tarkoitus oli pukea vaatteet päälle nurin ja ottaa kuvia sosiaaliseen mediaan niin, että vaatteiden laput näkyisivät. Itsellä meni tämä tilaisuus vähän ohi, koska olin kotona ja suurimman osan päivästä vieläpä yksin, joten ketään ei olisi sen kummemmin liikauttanut, vaikka olisin hihhuloinut alasti.

Päässäni on kuitenkin pyörinyt jos jonkinlaisia vaatteiden eettisyyteen ja ekologisuuteen liittyviä ajatuksia jo pitkään ennen kun olin kuullut koko Fashion Revolution -päivästä. Meillä on koulussakin yhteen opintojaksoon liittyen meneillään lukupiirit, joissa aiheesta on keskusteltu. En tiedä minkälaisia haasteita muilla aloilla on, mutta muotiin ja vaatetusalaan perehtyneenä voin sanoa, että tästä touhusta on kyllä ihan hiton vaikea saada millään tasolla eettistä tai ekologista. Molemmat arvot ovat niin pahasti ristiriidassa tämän nykyisellään vallitsevan nopean muodin kanssa. Vaatteita pitää saada koko ajan uusia, paljon ja edullisesti. Tätä kuluttajat haluavat ja yritykset luonnollisesti vastaavat kysyntään, mutta minkä kustannuksella?

Yksi iso syypää tähän kaikkeen on kuluttajien vääristynyt hintakäsitys ja tämän olen huomannut myös omalla kohdallani. Karkeasti arvioituna yleensä kaikki yli 20 euroa maksavat tuotteet tuntuvat jo kalliilta. Oli kyse sitten takista tai t-paidasta, niin 20 euroa on mulla se kipuraja. Jotta maksaisin vaatteesta yli 20 euroa, sen täytyisi olla jo todella haluttava. Ja kesken tämän ajatuksen alkoikin päässä soida. Eikös kaikkien kaappiini päätyvien vaatteiden pitäisi olla todella haluttavia? Miksi ihmeessä ostaisin sinne mitään, mitä en todella halua?

Heräsin siihen, että monien muiden tavoin myös mun täytyy muuttaa kulutustottumuksiani. En koe olevani sieltä pahimmasta päästä, mutta silti erityisesti hintakäsityksessäni olisi korjaamista. Lisäksi olisi hienoa tehdä oikeasti eettisempiä sekä ekologisempia valintoja, mutta se on yksittäiselle kuluttajalle todella haastavaa, kun puhutaan uusien vaatteiden ostamisesta. Kalliin hinnankaan ei kannata olettaa takaavan tuotteen eettisyyttä tai ekologisuutta. Ompelijoille on saatettu maksaa yhtä vähän, mutta brändi sen sijaan ansaitsee isomman siivun. Yritysten tuotantoketjuista pitäisi saada paljon läpinäkyvämpiä kuluttajan päätöksenteon helpottamiseksi. Tämän suhteen ihailen muun muassa suomalaisia Uhana Designin tyttöjä, jotka ovat kertoneet tuotantoketjustaan sekä tuotteidensa hintojen muodostumisesta sosiaalisen median kautta hyvinkin avoimesti.

Ensin ajattelin pääseväni ongelmasta sillä, että alkaisin boikotoida H&M:llä shoppailua ja erityisesti verkkokauppaa. Se ei kuitenkaan yksinään ratkaisisi mitään, koska H&M ei todellakaan ole ainoa osallinen hintakäsitykseni sekä ympäristön tuhoamisessa tai kyseenalaisten tehtaiden tukemisessa. Niinpä päätin unohtaa kaikenlaiset boikotit ja keksin itselleni hyvin yksinkertaisen säännön ainakin näin alkuun: älä osta mitään, minkä normaalihinta on alle 20 euroa. Poikkeuksena alkkarit tosin. Ja eihän tämä tee muuta kuin ehkä hieman oikoo hintakäsitystäni, mutta alku se on sekin. Toki aion muutenkin harkita ostoksiani entistäkin enemmän. Mietin että tykkäänkö kyseisestä tuotteesta todella, sopiiko se mulle varmasti ja tulenko käyttämään sitä useamminkin kuin kerran. Esimerkiksi H&M:n uutiskirjeen ja kuvastonkin peruin, koska sitä kautta saatujen alennusten ja muiden tarjousten myötä tulee tehtyä heräteostoksia todella herkästi.

Tämä on mielestäni äärimmäisen mielenkiintoinen aihe, josta jaksaisin jauhaa vielä pidempäänkin, mutta jätetään nyt tämä postaus tämän mittaiseksi. Kuuntelisin kuitenkin vielä mielelläni teidänkin mietteitä kulutustottumuksistanne erityisesti muodin suhteen ja siitä, miten yritätte tehdä parempia valintoja. Vai yritättekö? Kertokaa ihmeessä, jos tämä herätti jotain ajatuksia! :)

Super Awesome Sweater & Stuff

Viimesimmät postaukset on ollut niin tekstipainotteisia, että tähän väliin voin hyvällä omallatunnolla lykätä jotain vähän kevyempää. Olipa kerran nimittäin niin hyvä naamapäivä, että sain kuvattua yhden erittäin kivan syyslomalla tekemäni ostoksen ihan päälle puettuna.

Se on ihan tuommoinen perus (miesten) neule kyynärpääpaikoilla. Merkki on Vailent ja Carlingsista peräisin. Upean värinen, 100 % puuvillaa ja edullinenkin vielä (24,95 €!). Mun pitää ehdottomasti alkaa käydä Carlingsilla enemmänkin, jos siellä voi tehdä tämmösiä löytöjä. Löytyi myös nimittäin semmoinen ihana kunnon palmikkoneule, joka oli 50 % villaa!

Oon myös lakannut hirveässä kunnossa olevat kynteni ihanalla värillä. Jos joku osaa vinkata mulle tämmöisen viininpunaisen upean lakan, joka olisi vähän parempaa laatua, niin olisin iloinen! Tuo väri on niin täydellinen, mutta tämän kyseisen lakan levittäminen oli vähän ärsyttävä prosessi.

Lopuksi huutelisin vielä arvontaan osallistuneiden perään. Eli Laura ja Mari, laittakaahan kumpikin mulle sähköpostilla osoitteenne: miraniem@gmail.com. Samalla vaivalla askartelin vielä toisenkin parin noita korviksia, eli molemmat saatte omanne! Siispä onnea molemmille voittajille. :)

I love my new sweater, the colour of it is just perfect!

a sketchbook is a book for sketching

Oon innostunut täyttämään luonnoskirjaa tässä syksyn mittaan oikein urakalla. Varmaan joskus amiksen aikoihin tuli viimeksi piirreltyä näin paljon. Välillä menee hermot kun tuntuu, etten osaa piirtää muuta kuin hehtaarikokoisia vasemmalle kääntyviä naamoja 3/4 vinkkelistä, mutta tuskin se siitä paranee muulla kun harjottelulla. Lisäksi käytän liikaa energiaa kadehtimalla kaikkia, joilla on selkeä oma tyyli piirtää, kun omalla kohdalla sellaisen kehittäminen tuntuu ihan mahdottomalta.

Enimmäkseen oon suunnitellut vaatteita, sellaisia mitä vähän himoitsen omaa vaatekokoelmaani täydentämään. Kohtuu helppohan niitä olisi tehdä, kun ompelu on niin mukavaa puuhaa, mutta kaavoitus sen sijaan... Not so much! Tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä on duffelitakki. Semmoinen olisi kiva jostain vaaleahkon harmaasta villakankaasta tehtynä, mutta vaaleassa ulkotakissa likaantuminen näkyy ehkä vähän liian herkästi. Lisäks haluaisin jotain arkisia mekkoja esim. ihan vaan trikoosta tai kollarista. Ei mitään järkyttäviä makkarankuoria vaan semmosia kivoja rentoja. En oo oikeastaan ikinä kuvitellut, että osaisin arkena käyttää mekkoja, mutta yhtenä päivänä päätin kuitenkin kokeilla ja ei se tuntunut yhtään niin luonnottomalta, mitä odotin. :D En vaan ikinä oo pitänyt itteäni mekkoihmisenä. Toisaalta on tässä tullut muutettua käsityksiä vähän muidenkin "ei ikinä" -juttujen suhteen, miksei siis myös mekkojen. Mutta koska nyt tuntuu tulevan hirveän tönkköä tekstiä ja ihan liian pitkiä lauseita, toivotan hyvää yötä!

Lots of random rambling about a few sketches. In a nutshell I want a duffle coat and some casual dresses. And maybe some more drawing skills.

P.S. vielä, kannattaa osallistua arvontaan, koska tuskin missään arvonnassa blogien historiassa ikinä on ollut näin korkeat voittomahdollisuudet... :--D En voi vieläkään muuta kuin ihmetellä, että ihanko oikeasti.

En ruoki lamaa

Silloin tällöin taivaalla pilkistelevä aurinko on saanut mut yllättävän positiiviselle tuulelle, vaikka aina oon väittänyt ettei säällä tai vuodenajoilla ole vaikutusta mun mielialoihini. Mutta kyllä tänäänkin aamulla oli niin hirmuisen kamalan mukavaa meikkailla jo luonnonvalossa siinä seittemän ja kaheksan välillä. Eikä se herääminenkään ollut puoliksikaan niin ankeaa kun talvella. Ahdistavan kuumaa kesää en odota niin innolla, mutta kevät on ihan tervetullut.

Hiihtolomalla kävinkin äiten kanssa Ideaparkissa tekemässä enemmän tai vähemmän keväisiä löytöjä. Sain myös aika paljon ompeluinspiraatiota, eli pari uutta toteutuskelpoista ideaa vähän pitkänlaiseksi venähtäneelle DIY-listalle. Mutta ei niistä yhtään sen enempää ennen kuin saan joskus hamassa tulevaisuudessa ne tehtyä. Nämä oli tämän postauksen pääpointti:


Mun on jo jonkun aikaa tehnyt mieli vaaleeta farkkupaitaa, mutta kaikki mitkä vastaan on tullut, on olleet sellaisia löysiä boyfriend oversized hökötyksiä, jotka ei sovi mulle erityisen hyvin. Tummassa vaatteessa se vielä menee, mutta vaaleet värit yhdistettynä löysyyteen saa mut näyttämään todella ryhdittömältä. Mangon rekiltä löysin sitten tuommoisen kuvan osoittaman paidan roikkumasta. Vähän aikaa emmin, mutta lopulta kiikutin sen tyytyväisenä kassalle, jonka luona pyörin hetken odottelemassa harvinaisen nuivaa asiakaspalvelukokemusta. Onhan se hymyily kieltämättä ihan pirun vaikeaa. Mutta paita sentään on ihana, mukavan ohutta matskua ja tuo kankaan efekti on kiva.
Pirteän punanen satulalaukku löytyi Aleksi 13:sta. Mintunvihreä versio tästä houkutteli myös aikalailla, mutta punanen on aina punanen. Ei tartte pelätä että kyllästyisin tähän väriin. :D

Ja pitihän siellä New Yorkerissakin käydä. Toisaalta se oli aikamoinen hipsterin paratiisi, mutta samalla myös kauhu, koska kaikki hipsteriasiat oli siellä myynnissä ihan niin kuin mikä tahansa mainstreamroju. :-D Mahtaa hipstereillä olla rankkaa näinä päivinä. Noh, ite löysin pari kivaa t-paitaa, jotka kummatkin kyllä vaatii vähän tuunaamista. Onneksi oli halpoja (ja silti hyväntuntusta matskua), en viitti ostaa mitään kalliita retkuja mitkä ei ole sellasenaan hyviä. Koirapaita on poikien ja siitä täytyy tehdä istuvampi ja pääntiestä vähän säädyttömämpi. Ristiasia (en tiedä onko sen tarkoitus olla mekko vai tunika) täytyy lyhentää t-paidan mittaseks.

Lopuksi jotain aivan mahtavaa, mitä katselin jo Ideaparkissa, mutta pari päivää pohdittuani kävin sitten ostamassa vasta täällä Jyväskylän päässä:
Taas jotain mitä en tiennyt tarvitsevani ennen kuin tuuppasin ne nenälleni! How cool! Näen jo itteni heilumassa kesäfestar(e)illa nämä nokalla ja päällä se maksimekko joka ei viime vuonna valmistunut ajoissa. :-) Nää kun olisin saanut vielä vahvuuksilla, niin perfect. Vai mitäs tykkätte "John Lennon -arskoista"?

Knowing that I'll get my student allowance soon makes me go crazy. And so does spring.

From The ASOS Sale

Eksyin tutkimaan Asoksen alennusmyyntejä parisen viikkoa takaperin ilman, enkä varsinaisesti odottanut löytäväni mitään, minkä tilaaminen houkuttelisi. Siellä tulee kyllä harrastettua paljon ikkunashoppailua, mutta ikinä ei oo tullut tilattua ainuttakaan vaatetta. En tajua miten avoimin mielin olin tällä kertaa liikenteessä, kun ostoskoriin taisi päätyä jossain vaiheessa seitsemän tuotetta, joista viisi selvisi tilaukseen asti.

Jossain välissä ehdin jo hieman katu sitä että menin tilaamaan. Eikä yksinään nämä vaatteet kaduttaneet, vaan se miten paljon ylipäätään innostuin näistä alkuvuoden alennusmyynneistä, kun äiten 50-vuotislahja oli vielä hankkimatta samoin kun iskän synttärilahja. :D Mutta kun eilen hain paketin postista ja pääsin sovittelemaan näitä, niin kaikki turha katumus oli tipotiessään. Joka vaate oli ihanampi, kuin osasin odottaa ja näyttävät paremmalta kuin osasin toivoa. Kihersin koko eilisen illan täällä materiaonnesta ja kuvasin kerrankin kaikki heti, koska olin niin tyytyväinen. :-D


Vähän pistää naurattamaan nämä mun pönötystaidot, en vaan tiedä mihin muualle kun vyötärölle laittaisin käteni.

1. Eka mekko on tosi yksinkertanen perusmekko sifongista. En saanut sitä kuvattua niin, että helma erottuisi kunnolla, mutta se on takaa pidempi. Lisäksi takakappaleella yläosassa on ohuempi, läpikuultava kaistale. Tässä linkki mekkoon Asoksen sivuilla, jos joku ei ottanut selityksestäni mitään tolkkua. ;)
2. Hame on pliseerattu, myös takaa pidempi ja tehty kiiltävästä trikoosta, jota luulin alkujaan tekonahaksi Asoksen kuvien perusteella. Onni että luin hameen kuvauksen, niin ei tullut mitään yllätyksiä postissa.
3. Toisen mekon kohdalla mietin, että osaankohan käyttää sitä vai onko se liian tyttömäinen, mutta oi että miten rakastuin kun sovitin. Kuvassa se ei näytä ihan niin imartelevalta, mutta peilikuvasta ainakin tykkäsin. :D Tässäkin helma on pliseerattu.
4. Neuleessa on Asoksen mukaan military-henkisiä yksityiskohtia, mutta kultaiset napit ja vetoketjut taskuissa ei mun mielestä ihan vielä riitä luomaan semmoista vaikutelmaa. :D Ei se mitään, tykkään tästä kuitenkin tosi paljon. Mukavan pehmeetä matskua ja puuvillaa onneksi, vaikkakin niin ohutta, että innolla odotan nukkaantumista.
5. Viimeisenä tämmöinen ylisuuri ja -ihana kaulahuivi. Jos sitä vaikka tulee vielä jotain kovia pakkasia, niin nyt oon varautunut suojaamaan kaulani kylmältä. Pitää vaan yrittää keksiä, miten tuota olisi järkevintä pitää.

En tiedä minkä takia oon niin kamalan varovainen tyttömäisen pukeutumisen kanssa. Tänkin tilauksen suhteen tuo tyttömäisyyden määrä aiheutti ehkä eniten epäilyksiä. En osaa olla mekkoihminen, mutta ehkä sitä pitäisi alkaa opettelemaan. Mekot on kuitenkin niin tuhottoman ihania, eikö?

I ordered some really pretty things from the ASOS sale. These are all so much nicer than I could've imagined, especially the dresses.

Eläinrakkautta

Etsy on sitten ihana paikka. Kaikkien niiden lahjakkaiden kädentaitajien töitä ihastellessa tulee surku, ettei opiskelijana pysty satsaamaan lähes 50 euroa yhteen akryyliseen tuubihuivin. Ei vaikka se olisi kuinka hieno vähintään puolet halvempiin H&M-vastineisiinsa verrattuna. Mutta onneksi joskus tulee niitä hienoja hetkiä, kun sieltä löytyy jotain köyhänkin budjettiin sopivaa.

Pupu-paita ja kissa-toppi! Myyjällä oli niin iso valikoima erilaisia printtejä, että oli pieni haaste valita jotain, mitä haluaisi ylitse muiden. Lopulta puput ja kissa veivät voiton. Kuinkas muutenkaan. :D
Laatunsa puolesta trikoo vaikuttaa ihan hyvältä, mutta ompelujälki pupu-paidassa on joltain osin niin surullista katsottavaa. Onneksi se ei kuitenkaan näy kuin lähemmässä tarkastelussa, eli kukaan muu sitä tuskin tulee huomaamaan. :P

Myyjä oli laittanut mukaan myös pienet paitoihin sopivat kaupanpäälliset. En vaan taida pystyä käyttämään noita pupu-korviksia, koska tuommoiset nappikorvikset ei oikein toimi venytysten kanssa. Mun toiset korvisreiät on niin lähellä venytyksiä, että vaikka saisin napit paikalleen, se näyttäisi todella hölmöltä. Mutta loput koruista on onneksi yhtä söpöjä ja erittäin käyttökelpoisia. :) Etenkin pupu-sormus!

Nyt täytyy painua tekemään Halloween-asua ekoihin Halloween-juhliini ikinä! Vähän vaan jännittää minkä verran sinne on tulossa porukkaa, kun kaverin kanssa tehtiin eventti Facebookiin ja kaikki on maybe tulossa. :D Koristellaan sitten vaan omaks iloksemme ja juodaan kaikki tervetuloshotit itse, niin ainakin hauskuus on taattu. :DD Juhlitaan siis vasta tulevana lauantaina, koska tänään kutsuu Eppu Normaali ja Tampere-talo!

I really love my new tops. ♥ I bought them from Etsy and also got some cute freebies from the seller.

Onko tää nyt se Peter Pan -syndrooma?

Kunnon lintubongaajana huomasin Citymarketin mainoslehtisestä erään tutun mulkosilmän. Hetken mietin, että miksi se oli niin tuttu, kunnes tajusin rakastuneeni samaiseen pöllöön jo pidemmän aikaa sitten Fashiolistan kautta. Tulin, menin ja ostin sen, koska pitäähän ahkeralla koululaisella olla katu-uskottava reppu.
Lisäksi ostin yhdeltä blogikirppikseltä Nümphin harmaan paidan ihanalla pöllöisällä printillä. ♥

I'm ready for JAMK University of Applied Sciences with this awesome owl backpack of mine! :D

Reikää ja ruutua

Työssäoppiminen loppu mun osaltani eilen ja nyt en taidakaan ostella Seppälästä yhtään mitään pieneen hetkeen. Siellä tulee käytyä tosi harvoin minkään muun kun kynsilakkojen takia (ja toisaalta on tullut käytyä vaatekaupoilla noin yleensäkin tosi vähän tässä vuoden tai parin sisällä) ja nyt kun en vietä siellä päiviäni, ei tule bongailtua niitä kivoimpia juttuja sieltä kaiken muun keskeltä. :D Mutta no, koko työssäoppimisen aikana raaskin ostaa peräti neljä vaatetta, joista tuo haalari oli yksi. Tässä sitten nämä loput:

Huonoja kuvia, mutta täällä mun huoneessa (ja oikeestaan koko kämpässä) on huono ottaa yhtään mitään kokovartalokuvia, koska taustalle tulee heti kaikenlaista sekavaa krääsää. Ja kylläpä voi samat hiukset näyttää ihan eriltä eri valokuvissa. Outoa.
Reikäpaitaa halusin jo silloin muinoin ernuaikoinani ja joskus harkitsin ihan vakavissani virkkaavani sellaisen. Kiusallani sitten kokeilin tätä eräänä päivänä töiden jälkeen ja melkein yllätyin miten kivannäköinen se oli. Ja sain huijattua itseni ostamaan tän, koska opintotuki oli justiinsa tullut ja en oikeasti ikinä osaisi virkata tämmöistä enkä edes semmoista missä nuo reiät saisi olla ihan epämääräisen kokoisia ja lopputulos saisi olla vähän rähjäisempi. Enkä edes jaksaisi, koska tämä on aika pitkä. Pituutta löytyy melkein polviin asti, eli oikeastaanhan tämä on mekko.
Lissää ruutupaitoja! En oo ikinä omistanut samaa vaatetta kahdessa eri värissä, mutta kun nämä meni aleen ja aletuotteita sai kaks yhden hinnalla... Oli ihan pakko. Hintaa yhdelle tuli joku vajaa 5 euroa, eli en voinut enää huijata itteäni sillä, että ompelisin samanlaiset halvemmalla. Lisäks mulla on ollut aika hyviä kokemuksia Seppälän samantyyppisistä puseroista ja nääkin vaikuttaa melko laadukkailta. Ja ihan täydelliset värit! Kauheeta puolustelua. :D

Haalariheikki

Ei se mitään että jo lähtökohtasesti oon myöhässä tän villitykseni kanssa, mutta myös asiasta tiedottaminen tapahtuu ei-niin-reaaliajassa. Mä oon virallisesti liittynyt tähän lasten tasolle taantuneiden aikuisten kerhoon. Joidenkin mielestä tämä on äärettömän noloa touhua ja tätä sietäisi hävetä, mutta omasta mielestäni tämä on erittäin mukavaa, helppoa ja rentoa eikä pelkillä vaippaikäisillä tietääkseni ole mitään erityisoikeutta tällaiseen.

HAALARI! Ja koska on jo muutenkin niin hirmuisen noloa julkaista netissä kuva itsestäni tämmöisessä kotihaalarissa (etenkin kun tämä ei ole edes sellainen aito yli 100 euroa maksava haalari vaan tällainen halpa (ja huonolaatuinen) haalarikopio), moninkertaistin nolouskertoimet oikein kunnolla kun vähän piirtelin. Ensin piti vaan sensuroida outo ilme oikeenpuoleisesta kuvasta mutta sitten se riistäytyi käsistä. Peace and love!


Oon tullut ostaneeksi myös tämmöiset kivat hapsukorvikset. Seppälässä on niin kamalan paljon kaikkia ihania sulkakoriviksia ja muitakin korviksia, että on ihan hirveen työn ja tuskan takana yrittää vastustaa niitä. Kaikki ihanat värit ja asdfuck. Oon pärjännyt aika pitkälle selittämällä itelleni, että ompelen jonkun kivan hupparin tai muun rievun ite halvemmalla (ja laadukkaamman lopputuloksen kera), mutta en mä tommosia korviksia jaksa osata tehä. Vaikka oishan nääkin ollut ihan pirun helpot, mutta toisaalta nää oli myös niin halvat että alkaa olla siinä rajoilla jaksaako vaivautua ite näperteleen.

Näistä haalareista käytiin yhellä foorumilla niin jännää keskustelua, että nyt haluan tietää herättääkö nää teissä enemmän myötähäpeää vai hilpeyttä, nolottaako vai nautitteko vaan mukavuudesta? : D

I have officially lowered myself to a toddler's level.

Huulipunaa paidalla Linnunradan laidalla

Tänään se sitten alkoi taas se päätön ja tällä kertaa onneksi viimonen ylioppilaskirjotusrupeama! Olin aika mahottoman uupunut kello kolmen jälkeen, jännästi imee kaikki mehut tommonen sirkustelu. Kolme tekstitaidon vastausta kävin sutasemassa ja ei kyllä pelitä mun ajattelu sitten ollenkaan tommosessa tilanteessa. Etenkin viimesen vastauksen kohdalla saattoi huomata, että aivotoiminta alkoi hiipua. Mun ajatus kulkee niin rauhallisesti, että tarvisin päivän per vastaus ja mahdollisuuden käydä vaikka ulkona välillä. Näin jälkiviisaana olisin tehnyt nelosen sijaan kakkosen ja muutenkin jättänyt ehkä jotain kirjottamatta ja toisaalta kirjottanut jotain enemmän. Onni ettei oikeessa elämässä joudu tämmösiin tilanteisiin. Ja jos menee heikosti, niin eipähän tarvitse mainita tästäkään surkeiden sattumusten sarjasta yhtään kenellekään sitten tulevaisuudessa.

Ilosempiin asioihin! Äiti osti mulle Tokmannista kivan t-paidan, maksoi jotain kuusi euroa tai sinne päin. Eikös ole kiva? :-) Mieli tekisi avartaa vähän tota pääntietä, tämmönen kuristava malli ei mun mielestä sovi mulle. Väri kuitenkin on ihan täydellinen!
Kokeilin myös punasta huulipunaa taas ihan kotioloissa. Näyttää oudolta, mutta onhan tossa kuvassa kaikki ottiksesta lähtien ihan päin puuta. :D Rajauksetkin pakenee aina tuolta ulkonurkista, mun silmissä on jotain vialla. Ne erittää jotain kemikaalia, mikä huuhtoo vedenkestävätkin meikit mennessään. Enkä tajua minkä takia toi vasemmalla oleva lärvi (peilikuva) on niin oudon näkönen mun silmään, koska se on kuitenkin se lärvi minkä nään aina peilistä.


Mom bought me a new t-shirt and I love the color of it so much! I also tested how do I look with red lipstick. I have tried red lipstick many times before but sometimes I have to remind myself how odd it looks on me. And I'm sorry if there are grammar mistakes (more than usual), my brains have turned into porridge.

nordic hoodie

Tähän väliin lyhyt tauko joulusta, sehän on jo oikeestaan ohi. En oo kuvannut lahjuksiani vielä, enkä jaksa pistää tänne mitään jouluruokakuvia tai muutakaan fiilistelyä. Rehellisesti en edes oo niin suuri jouluruokafani, vaikka kaikki muu tässä juhlassa on kohdallaan. :D Juhannuksena on paljon paremmat ruoat!

Kerrankin sain tehtyä loppuun asti jonkun oman projektin. Vaikka aloin tehdä tätä jo koulussa opinnäytetyön ja asiakastyön valmistuttua, mutta anygays. Oma projekti ilman aikarajaa. Yleensä semmoset ei päädy mun kohdalla hyvin, vaan jää kaappiin lojuun ties kuinka pitkäks aikaa. Vaikka viimeistely ois kiinni tosi pienestä asiasta. Kigurumi esim. Mutta nyt sain tehtyä itelleni tämmösen hupparin.


Ostin Euronkankaasta palan tota kuviollista neuletta, mutta eihän siitä yksinään riittäny huppariin. Piti siis vähän soveltaa ja lisäämällä sinne tänne mustaa kollaria sainkin ihan kelpo hupparin! Hupun vuoriin pistin vielä semmosta tosi lyhyttä, harmaata karvaa. Aattelin jossain vaiheessa, että siitä tuleekin ihan mauton, mutta ei onneks tullut. Ja tää sovellettu lopputulos kera mustan kollarin on ehkäpä hauskempi, kun mitä pelkästä kuviollisesta tehty huppari ois ollut.
Sori muuten nää onnettomat kuvat. Tartten uuden jalustan kameralle ja semmosen saankin tässä toivottavasti vielä tän vuoden puolella. Ja kun tällä hetkellä ei oo mitään fiksua paikkaa, mihin ton kameran huoneessani saisin kuvien ottamista varten, niin pitää tyytyä ihan tähän käsivaraan. :-)

Let's forget Christmas for a moment, it's pretty much over anyway. I haven't taken pics of my presents yet and I've had enough of the food. I'm not even that big of a fan of traditional Finnish Christmas food.
I wanted to show you this hoodie I made for myself. Like many other people, I've fallen in love with nordic patterns. And btw, again I'm sorry for the poor pics. I should get a new tripod pretty soon. :)

Opinnäytetyö TJ 0!

Sain opinnäytetyön vihdoinkin ihan kaikkia viimesiä piipertelyjä myöten valmiiks! Itse mekko valmistu jo ennen syyslomaa ja kirjallinen osuus valmistu sitten tällä viikolla keskiviikkona. Tänään liimailin vielä kangasnäytteitä ja maanantaina kiikutan sitten valmiit paperit lopulta opettajalle. Olisin saanut siihen kuluun vielä varmaan useamman tunnin, mutta nukuttuani sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 3 tuntia ja sitten vielä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 1,5 tuntia päätin keskiviikkona illalla että tämä on nyt tässä enkä korjaa enää edes nimeäni jos sen olisin sattunut kirjottaan väärin.

Tein tosi yksinkertasen mekon Marimekon sinisestä Räsymatto-puuvillasta. Aika moni teki käsittääkseni valmistujaismekon, mutta omalla kohdalla jäi vähän auki että valmistunko tässä vai en. Voi olla että kyllästyn tähän ennen tai lihon tai kenties vaikka laihdun ennen valmistumista. :D Mutta kesäjuhliin sopiva mekko siis ja yksinkertanen malli, että tuo pirtee kuosi on pääosassa. Räsymaton lisäks mietin Siirtolapuutarha-kuosia, mutta se vihreänsävynen oli ehkä vähän liian synkkä ja se sininen taas oli ihan liian Suomi-neito. Tässä Räsymatossa on erisävysiä sinisä, niin Suomi-neito-olo ei oo ihan niin vahva. Sen kummemmitta löpinöittä tässä on lopputulos:


Oon melko tyytyväinen tähän. :D Sain mekon aikataulun sisällä valmiiks ja ilmeisesti peräti ekana koko luokasta, mikä on ihan uskomaton luonnonmullistuma, koska kaikki kolme ja puolisen vuotta oon aina ollut aikataulusta jäljessä ja viimesten joukossa valmiina. Jälki on suunnilleen justiinsa niin hyvää ja siistiä, kun mulla on tällä hetkellä tarjota. Eli en paljon parempaan ois pystynyt. Virheitä tuli mielestäni vaan yks pieni, joka sekään ei näy päälle ja jonka perustelin kirjallisessa osuudessa niin, että toivottavasti sen takia ei arvosana laske. Ja tästä tuli kyllä just semmonen, kun olin suunnitellu, että ihan onnistunut tekele. :-)

Eipä tästä tän enempää. Kirjallisesta osuudesta en pistä mitään, koska se on vaan tylsän ja virallisen näkönen standardien mukaan toteutettu läjä paperia. Mutta jos joku haluaa tietää jotain, niin toki saa kysyä. Loppuun vielä tämmönen piirrustus, joka näyttää skannattuna aikamoiselta sutulta. :D

Amsterdam purchases / part 2

Nyt vihdoin oon kuvannut kaikki loputkin Amsterdam-ostoksista. Huomasin ettei mitään väliä vaikka aurinko paistaisi suoraan kirkkaalta taivaalta, mun huoneessa on yhä pimeää eikä mitään järkevää paikkaa missä ottaa kuvia. Joko taustalla on kaikkea mahdollista ylimääräistä roinaa tai sitten kuvasta tulee toivottoman hämärä. Tällä kertaa mennään sillä hämärällä linjalla. :--)


Tämmöinen kiva takki löyty NewYorkerista. Bongasin roikkumasta sieltä jonkun rekin päästä ja katsoin hintaa ja sdflhsdgkfhsk! 10 euroa! Melkein pelkkä vetoketjukin on jo kympin arvonen. :D Ei siis paljon vaatinut harkintaa kun kaappasin tän mukaani.


Converse-teeppari löytyi muistaakseni America Today -nimisestä liikkeestä muistaakseni 15 eurolla.


Tämmöinen ihana ja mukava Amsterdam-huppari tuli ostettua jostain turistiliikkeestä, en muista hintaa. Istuu vähän oudosti kun olkasaumakin on ihan järjettömän pitkä. Mutta täydellisen värinen, ihan mielettömän pehmonen ja palveli oikein loistavasti muun muassa lyhyen matikan kirjotuksissa. :----)


Ja sateenkaaren värejä loistava sydämellinen laukku tuli ostettua myöskin turistiliikkeestä. Kun siellä oli se Pride niin en voinut vastustaa. (;


America Todaystä löyty myös tämmöinen mielettömän hieno laukku, mutta samalla myös ihan mielettömän ärsyttävä. Kun siis tuo metalliketju ei oikein millään halua mennä kiinni. Se täytyy auttaa koko matkalta ja se onkin kivaa aina jossain kaupan kassalla jäädä vääntämään sitä ketjua siihen että joo anteeksi tässä menee vielä hetki. Mutta ehkä sen kestää kun ei tälläkään ollut hintaa 15 euroa enempää.


Kaikkien näiden lisäksi tuli ostettua myös hajuvesi. Kaikenlaisten makeiden hajujen riittävän haistelun jälkeen L de Lolita Lempicka tuoksui ihan mahdottoman hyvältä, joten 30 ml lähti mukaan. Haistelin lentokentällä vielä semmoista ihanaa vihreen teen tuoksuista hajuvettä, mutten raaskinut ostaa enää toista kun niin harvoin muistan hajuvesiä yleensäkään käyttää. :DD Ja nyt harmittaa kun en edes muista kenen ja mikä hajuvesi se oli. Paitsi että pienen Googlailun jälkeen totesin että L'Occitanen The Vert näyttää ehkä jollain tasolla tutulta.

Here's the rest of the things I bought from Amsterdam, finally! A coat from NewYorker for 10 euros (Can you believe it?!!!), a Converse T-shirt from America Today for 15 euros, the most comfortable tourist-hoodie ever in the perfect color, a cute tourist-bag because of the Pride, an awesome bag from America Today with an annoying zipper for 15 euros and L de Lolita Lempicka perfume.