Sivut

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Pääsiäismunkkeja

Pääsiäisenä oli vähän jännät paikat, porukat on nimittäin vihdoin muuttaneet uuteen asuntoonsa. Pääsin siis itsekin totuttelemaan uuteen omaan pikkuruiseen huoneeseeni siellä. Vanhaa taloa ei kuitenkaan ole vielä myyty, koska sielläkin riittää vielä vähän tekemistä. Kiva päästä pikkuhiljaa totuttelemaan tuohon uuteen kotiin niin, että pääsee samalla vielä käymään vanhassakin. Vaikka vanhaa kotia tällä hetkellä asuttava veli ei tainnut ihan hirveästi arvostaa, kun häärättiin siellä koko viikonloppu.

paistamattomia munkkeja paistamattomia munkkeja
Ja koska on ihan yliarvostettua tehdä meneillään olevaan juhlaan liittyviä ruokia, tein pikkuruisia sokerimunkkeja. Oikeasti piti tehdä donitseja, mutta taikina olikin niin ärsyttävää käsiteltävää, että en vaan jaksanut. Tein tällä ohjeella, mutta korvasin vehnäjauhot spelttijauhoilla. Oli kyllä hyvää, mutta ei ihan ehkä vaivan arvoista. Luulin että yksien munkkien paistaminen olis ihan helppo nakki, mutta enpähän luule enää.

paistamattomia munkkeja
Tähän loppuun vielä tämmönen peilikuva musta ja mun uuden huoneen tapetista ajalta jolloin olin vielä terve. Eilen muhun iski joku ihmeellinen flunssatauti. Ensin luulin, että ehkä se on vaan jotain allergiaa, mutta luulisi semmoisten tulevan vähän salakavalammin ja ettei nyt ihan näin sairas olo tulisi. Ajatusten muodostaminen ja sitä kautta myös kirjottaminen hieman tökkii. Not cool, mutta ehkä se tästä. Oispa vaan joku passaamassa, että ite voisi keskittyä sängyllä makoiluun ja kuunnella musiikkia.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Ei niin glamoröösiä mutta kivaa kuitenkin

Huhtikuu on ollut jotenkin tosi hiljainen. Vaikka käytiin me kyllä pitkästä aikaa opiskelijabileissä, koska teemana oli candyland. Löydettiin karkkijemmoja ympäri baaria, hamstrattiin ne tyhjiksi ja laulettiin karaokea hämmentävässä, pienessä salahuoneessa. Mut ja Laura tituleerattiin Kuokkalan ujoiksi prinsessoiksi, enkä mä ottanut tätä vastaan mitenkään kovin hyvin.

Hiljasuudesta huolimatta mulla on suurimman osan kuusta ollut ihan hyvät fiilikset. Ja vaikka elämä on ollut niin arkista kuin se vaan voi. Oon tehnyt koulutehtäviä, pessyt pyykkiä, polttanut ruokaa uunissa, ihmetellyt tien toisella puolella tapahtuvaa rakennustyömaata, täyttänyt luonnoskirjaa ja nauttinut vesisateesta sisätiloista käsin. Arkielämän ehdottomia kohokohtia on olleet Game of Thronesin 4. kausi sekä se reaktio, minkä 2. jakson loppu aiheutti ihmisessä, joka ei ole vielä kirjoja lukenut. Ensin ihan jäätävän intensiiviset tunnelmat ja yhtäkkiä kaikki loppuu huimiin tuuletuksiin, hähää. Niin ja uuden ihanan pussilakansetin käyttöönotto sekä hyvien leffojen katselu on myös mukavaa.

uudet pussilakanat

Even though I forgot to smile in this picture, I'm happy! Hope you are too :)

maanantai 31. maaliskuuta 2014

11 + 11 = paljon nippelitietoa

Sain vanhan tutun 11 asiaa haasteen Henriikalta jo jonkin aikaa sitten ja ajattelin osallistua kertomalla itsestäni 11 faktaa ja vastaamalla Henriikan 11 kysymykseen. Tykkään ite lukea nippelitietoa ihmisistä ja yhtä hauskaa on keksiä nippelitietoa itsestään, joten siksi halusin lähteä tähän mukaan taas. Muiden bloggaajien haastamisen jätän kuitenkin jälleen välistä, koska aikaisemmillakin kerroilla oli jo niin vaikeaa löytää lukulistalta blogeja, joilla on alle 200 lukijaa.

postikorttikollaasi

11. faktaa:
1. Kotoa muutettuani oon huomannut olevani todella neuroottinen joidenkin siisteyteen liittyvien asioiden suhteen, mutta silti omassa huoneessa tavarat voi olla välillä hyvinkin kaoottisessa järjestyksessä.
2. Esimerkki yllä mainitusta on se, että en kestä, jos margariinirasia näyttää siltä, että joku olisi käynyt kauhomassa siellä lusikan kanssa. Kaiken kruunaa se, jos rasia on täynnä leivänmuruja tai jotain muuta.
3. Syön yleensä aina kaikista leivistä reunat ensin, oli leivässä mainittavia reunoja tai ei.
4. Punainen paprika ruisleivällä on mun mielestä paljon parempaa kuin kurkku.
5. Olen kavereiden mielestä hidas aivan kaikessa, mutta silti mm. syön äitiäni nopeammin. Lisäksi äiti on meidän ollessa kaupungilla useampaankin kertaan ihmetellyt, miten nopeasti mä kävelen nykyään. Tarinan opetus: kaikki on suhteellista.
6. Oon todella analyyttinen joidenkin asioiden suhteen. Vai analysoiva, kumpi on oikea sana? Kuitenkin, esimerkiksi tunteitani ja ajatuksiani analysoin välillä naurettavankin pitkälle. Mietin miltä mun tunteet musta tuntuu ja miksi ne tuntuu siltä ja välillä ehkä jopa että miltä musta tuntuu että mun tunteet tuntuu musta joltain. Ja miksi.
7. Mistä päästäänkin siihen, että mua ärsyttää ihan suunnattoman paljon, jos en pysty ymmärtämään, miksi asia X aiheuttaa mussa reaktion Y.
8. Tykkään nostalgisoida ja reagoin tosi vahvasti kaikkeen etäisestikään nostalgiseen.
9. Oon huomannut itsetuntoni parantuneen mm. siinä mielessä, että oon paljon enemmän sinut monien huonojenkin puolieni kanssa. Joskus yläasteella loukkaannuin verisesti, kun yksi tyttö sanoi mun olevan marttyyri. Niin ikävää kun se onkin, niin kyllä mä vähän oon.
10. Yläasteelta lähtien mun arkimeikkiin on aina kuulunut yläluomien rajaus. Paksuus vaan on vaihdellut, mutta aina on ollut pakko rajata. Kunnes tässä jonain kauniina maaliskuisena päivänä lähdin ihmisten ilmoille (muuallekin kun lähikauppaan) pelkän ripsarin voimin. Sain ihan jäätävän egobuustin kyn pystyin tähän ja sen jälkeen en oo jaksanut rajata silmiä enää edes baariin. Sanoin tästä jotain kavereille ja kaikki oli ihan ihmeissään, kukaan ei ollut huomannut mitään eroa mun silmissä. Tarinan opetus: kukaan ei kiinnitä suhun niin paljon huomiota kuin sinä itse. Ei kukaan.
11. Oon huomannut tykkääväni yllätyksistä jotenkin erityisen paljon. En keksi muutakaan selitystä sille, miksi oon ostanut jo neljä tai viisi Kinder-munaa sen jälkeen kun pääsiäisherkut ilmestyi kauppoihin.

Tulipas joistakin faktoista pitkiä. Hups.

postikorttikollaasi

1. Viisi tavaraa jotka ottaisit mukaan jos nyt joutuisit jättämään kotisi?
Kännykkä, iPad, rahapussi, ulkonen kovo ja Puppe (ikivanha pehmokoira).

2. Kolme suosikkileluasi lapsuudesta?
Hmm, en oikein tiedä. Puppe nyt ainakin oli sellanen, että sitä ilman en voinut nukkua. Muuten mulla ei tainnut olla mitään ehdottomia lemppareita.

3. Kolme parasta ystävääsi alakoulu ajoilta?
Olin alakoulun ajan vähän yksinäinen reppana, mutta no. Yksi kaveri oli semmoinen Juulia, jonka kanssa pyörittiin tarhasta yläasteelle vähän vaihtelevasti. Sitten oli semmoinen Sini jonka kanssa hengailin muistaakseni ala-asteen lopun ja yläasteen alun. Muuten ne kaverit meni vähän sillain, että yhdellä viikolla joku oli ihan paras kaveri ja seuraavalla viikolla maailman suurin idiootti. Sitten pitää mainita vielä Miisa, jonka kanssa ei alakoulussa muistaakseni oltu missään huikeimmissa väleissä, mutta joka nykyään on ainoa niiltä ajoilta jäänyt kaveri, jonka kanssa olen ollut tekemisissä muuallakin kuin Facebookissa.

4. Kolme henkilöä jotka ottaisit mukaan yllätyslomalle?
Riippuisi vähän lomakohteesta, mutta äitiä, iskää ja veljeä olisi ihan kiva ilahduttaa pienellä paolla arjesta.

5. Ja minne tämä loma sijoittuisi sitten?
Yleensä olisin ensimmäisenä lähdössä jonnekin kaupunkilomalle, mutta tällä hetkellä joku lämmin, hiljainen ja aurinkoinen ranta houkuttelisi aika pirusti.

6. Tv-ohjelma tai -sarjat jotka saavat sinut liikuttumaan/itkemään?
Fullmetal Alchemist: Brotherhood, Attack on Titan ja Game of Thrones nyt ainakin. Katoinkin justiinsa Attack on Titanin animejaksot uudelleen läpi. All the feels...

7. Mihin tosi tv-ohjelmaan lähtisit mukaan? Mihin et?
Jos olisin sata kertaa nopeampi ompelemaan, niin voisin lähteä mukaan Muodin huipulle -ohjelmaan. Ehkä. En yhtään mihinkään muualle.

8. Kenelle kirjoitit viimeksi kirjeen ja kauanko siitä on aikaa?
Kirjeestä en tiedä, mutta synttärikortin lähetin viime perjantaina yhdelle Jyväskylän kahvilakerholaiselle. Haluaisin kyllä taas aloittaa kirjeenvaihdon, mutta tällä kertaa jonkun pitkäaikaisen kirjeenvaihtokaverin kanssa niin, että molemmat panostettaisiin kunnolla niihin kirjeisiin. Olisi niin kiva saada postissa välillä muutakin kuin mainoksia.

9. Jos kirjoittasit itselles kirjeen jonka saisit lukea vasta viiden vuoden kuluttua, millä lauseella sen aloittaisit?
Alkuun varmaan jonkinlainen tervehdys ja sitten naureskelisin sille, miten uhkaavasti elämäni kolmas vuosikymmen lähenee loppuaan.

10. Kuinka usein ostat uuden puhelimen?
Yleensä mulla on kestänyt yks puhelin varmaan vähintään pari vuotta eli heittäisinkö villin veikkauksen, että parin/kolmen vuoden välein. Voi olla että harvemminkin.

11. Kuka poliitikko ärsyttää eniten?
Räsänen oivallukset nyt ainakin on välillä vähän raskasta kuunneltavaa.

postikorttikollaasi

Kuvituksena otoksia seinälleni tänään virittelemästäni vielä hyvin pienestä postikorttikollaasista. Ja onhan siellä mukana yksi valokuvakin. Oli aika sponttaani hetki, kun päätin sen koota, joten asettelu ja teipit on vähän miten sattuu, mutta ihania kortteja!

Mites, jaksoiko kukaan lukea kaikkea? :D