Silloin tällöin taivaalla pilkistelevä aurinko on saanut mut yllättävän positiiviselle tuulelle, vaikka aina oon väittänyt ettei säällä tai vuodenajoilla ole vaikutusta mun mielialoihini. Mutta kyllä tänäänkin aamulla oli niin hirmuisen kamalan mukavaa meikkailla jo luonnonvalossa siinä seittemän ja kaheksan välillä. Eikä se herääminenkään ollut puoliksikaan niin ankeaa kun talvella. Ahdistavan kuumaa kesää en odota niin innolla, mutta kevät on ihan tervetullut.
Hiihtolomalla kävinkin äiten kanssa Ideaparkissa tekemässä enemmän tai vähemmän keväisiä löytöjä. Sain myös aika paljon ompeluinspiraatiota, eli pari uutta toteutuskelpoista ideaa vähän pitkänlaiseksi venähtäneelle DIY-listalle. Mutta ei niistä yhtään sen enempää ennen kuin saan joskus hamassa tulevaisuudessa ne tehtyä. Nämä oli tämän postauksen pääpointti:
Mun on jo jonkun aikaa tehnyt mieli vaaleeta farkkupaitaa, mutta kaikki mitkä vastaan on tullut, on olleet sellaisia löysiä boyfriend oversized hökötyksiä, jotka ei sovi mulle erityisen hyvin. Tummassa vaatteessa se vielä menee, mutta vaaleet värit yhdistettynä löysyyteen saa mut näyttämään todella ryhdittömältä. Mangon rekiltä löysin sitten tuommoisen kuvan osoittaman paidan roikkumasta. Vähän aikaa emmin, mutta lopulta kiikutin sen tyytyväisenä kassalle, jonka luona pyörin hetken odottelemassa harvinaisen nuivaa asiakaspalvelukokemusta. Onhan se hymyily kieltämättä ihan pirun vaikeaa. Mutta paita sentään on ihana, mukavan ohutta matskua ja tuo kankaan efekti on kiva.
Pirteän punanen satulalaukku löytyi Aleksi 13:sta. Mintunvihreä versio tästä houkutteli myös aikalailla, mutta punanen on aina punanen. Ei tartte pelätä että kyllästyisin tähän väriin. :D
Ja pitihän siellä New Yorkerissakin käydä. Toisaalta se oli aikamoinen hipsterin paratiisi, mutta samalla myös kauhu, koska kaikki hipsteriasiat oli siellä myynnissä ihan niin kuin mikä tahansa mainstreamroju. :-D Mahtaa hipstereillä olla rankkaa näinä päivinä. Noh, ite löysin pari kivaa t-paitaa, jotka kummatkin kyllä vaatii vähän tuunaamista. Onneksi oli halpoja
(ja silti hyväntuntusta matskua), en viitti ostaa mitään kalliita retkuja mitkä ei ole sellasenaan hyviä. Koirapaita on poikien ja siitä täytyy tehdä istuvampi ja pääntiestä vähän säädyttömämpi. Ristiasia (en tiedä onko sen tarkoitus olla mekko vai tunika) täytyy lyhentää t-paidan mittaseks.
Lopuksi jotain aivan mahtavaa, mitä katselin jo Ideaparkissa, mutta pari päivää pohdittuani kävin sitten ostamassa vasta täällä Jyväskylän päässä:
Taas jotain mitä en tiennyt tarvitsevani ennen kuin tuuppasin ne nenälleni! How cool! Näen jo itteni heilumassa kesäfestar(e)illa nämä nokalla ja päällä se maksimekko joka ei viime vuonna valmistunut ajoissa. :-) Nää kun olisin saanut vielä vahvuuksilla, niin perfect. Vai mitäs tykkätte "John Lennon -arskoista"?
Knowing that I'll get my student allowance soon makes me go crazy. And so does spring.