Toukokuun...

...parhaat biisit on Dead Saran Weatherman sekä Clutchin Electric Worry. Me gusta.



...ylivoimaisesti ihanin onnenpotku oli se, että voitin Nelliinan vaatehuoneen arvonnassa Kirsi Nisosen YO-laketin. Se tuli tänään postissa ja on vielä ihanampi kuin kuvissa. <3

...turhautumiset sai aikaan kalmankalpeat koipeni, joille sopivia sukkiksia ei selvästikään ole olemassa.

...first world problem on se, että musta on tullut teeriippuvainen. Aikasemmin yhdenkin mukillisen saaminen kurkusta alas tuotti suurta tuskaa, mutta nyt puskee päänsärkyä jos se yksi kuppi jää aamulla litkimättä. On tää rankkaa.

...parasta viihdettä on ollut ehottomasti Game of Thronesin 2. tuotantokausi. Tyrion Lannister <3 Yleensä mua ärsyttää lyhytkasvuiset ihmiset tv-sarjoissa ja leffoissa, koska niistä tehdään täysiä pellejä, mutta onni että Tyrion on poikkeus tähän sääntöön. :D

Ja nyt nukkumaan, että jaksan huomenna ottaa viimeisen megaluokan spurtin ennen juhlia! Vielä on luvassa siivoamista, leipomista ja ihan vähän ompelua. :D

Kesän ekat kukkakuvat

Tämmöstä harrastin tänään ja eilen uusin blogin ulkoasun. En tiedä miten väliaikanen ratkasu tää on, kun en taas oo ihan varma tosta kamerasta möllöttämässä headerissa. Muuten ihan kiva huolimatta siitä että päädyin taas niinkin hämäriin väreihin kun vaaleanpunaseen sekä lilaan. Ja tuttuun tapaan vilkastaan vielä viimesen kerran tätä edellistä versiota:

Mää valmistun!

Otsikko sen jo paljasti. Mää valmistun! Musta tulee pukuompelija! Eikä se vielä riitä, nimittäin selvisin lukiosta ja kirjotuksistakin niin että on lupa valmistua tupsullinen lakki päässä. Se selvis viikko takaperin kun äitiltä tuli onnitteluviesti ja hetken ihmeteltyäni kävin katsomassa Aamulehden sivuilta ja siellä se nimi sitten oli.
Tekee mieli sanoa, että eihän siitä ollut mitään epäilystäkään. Mutta kyllä tähän neljään vuoteen mahtu yks jos toinenkin epätoivon hetki. :D Ammattipuolen kanssa ei ehkä niinkään, mutta en oikein vieläkään ymmärrä miksi kävin ton lukion. Mä en eläessäni tuu ymmärtämään sitä pänttäämisen iloa, joten onneksi mulla tuntuu jäävän asiat kohtuu helposti päähän. Ja onneks kirjotuksissa varmaan puolet on kiinni tuurista ja omalle kohalleni sattui melko hyvä sellanen. Jos joku on ihan vähän utelias ja koska haluun ihan vähän kehuskella saavutuksillani, niin tässä tämä maaginen rivi, jonka sain yyteeällältä kiitoksena noin tuhat päivää kestäneestä ympärivuorokautisesta stressaamisesta: enkku L, lyhyt matikka E, äikkä C, terveystieto B. Kyllä. L. Enkusta. Oli aika muikea hymy naamalla kun se selvis. Ei paljoa harmittanut (eikä harmita vieläkään) tuo äikän C, jonka sain samalla kertaa. Vaikka M olisi ollut vähän enemmän mun tasoa (jäi kolmen pisteen päähän), mutta tiedostan että en ole sellainen kypsä ihminen mitä tolla äikällä kalastellaan. Enkustakin E olis ollut enemmän mun tasoa, mutta kävi tuuri. Sain kuuntelussakin avokysymyksistä täydet, jotain missä en onnistunut yhdelläkään kurssilla yhdessäkään harjotuskuuntelussa. Awesome! Ja matikasta saatu E oli myös aikanaan niin jäätävä yllätys, koska en tyhmyyttäni avannut kirjoja kurssien jälkeen kertaakaan ja kaikkien kurssien aikana tekemäni läksyt on sormilla laskettavissa. Ja taisin nukkuakin vähän joka tunnilla kilpirauhasen takia. L:kin ois ehkä ollut mahollinen jos en olis jättänyt yhtä tehtävää kokonaan tekemättä, koska aattelin etten kuitenkaan osaa sitä loppuun asti. Noniin, ehkä sitä on nyt kehuttu itseään taas tarpeeksi yhteen kuunkiertoon. L perkele, how cool!

Työssäoppimisen loputtua tässä on tullut suunniteltua noita valmistujais-/lakkiaisjuhlia ja ommeltua itelleni mekkoa kyseistä häppeninkiä varten. Siitä en paljastakaan sen enempää, kuin että oikeen hienojen ihan ite suunnittelemieni ja tekemieni kutsukorttien väri on melkein yks yhteen mekon värin kanssa. :-) Aluks meinasin laittaa näihin jonkun tuommoisen ylempänä olevan piirustuksen kaltaisen naamakuvan, mutta en saanut itseäni näyttään itseltäni.

That's me in the drawing wearing my fancy graduation cap and those are invitations to my graduation party. ;) I'm barely done with one school and already flipping since the entrance examination of another one is right ahead.

Reikää ja ruutua

Työssäoppiminen loppu mun osaltani eilen ja nyt en taidakaan ostella Seppälästä yhtään mitään pieneen hetkeen. Siellä tulee käytyä tosi harvoin minkään muun kun kynsilakkojen takia (ja toisaalta on tullut käytyä vaatekaupoilla noin yleensäkin tosi vähän tässä vuoden tai parin sisällä) ja nyt kun en vietä siellä päiviäni, ei tule bongailtua niitä kivoimpia juttuja sieltä kaiken muun keskeltä. :D Mutta no, koko työssäoppimisen aikana raaskin ostaa peräti neljä vaatetta, joista tuo haalari oli yksi. Tässä sitten nämä loput:

Huonoja kuvia, mutta täällä mun huoneessa (ja oikeestaan koko kämpässä) on huono ottaa yhtään mitään kokovartalokuvia, koska taustalle tulee heti kaikenlaista sekavaa krääsää. Ja kylläpä voi samat hiukset näyttää ihan eriltä eri valokuvissa. Outoa.
Reikäpaitaa halusin jo silloin muinoin ernuaikoinani ja joskus harkitsin ihan vakavissani virkkaavani sellaisen. Kiusallani sitten kokeilin tätä eräänä päivänä töiden jälkeen ja melkein yllätyin miten kivannäköinen se oli. Ja sain huijattua itseni ostamaan tän, koska opintotuki oli justiinsa tullut ja en oikeasti ikinä osaisi virkata tämmöistä enkä edes semmoista missä nuo reiät saisi olla ihan epämääräisen kokoisia ja lopputulos saisi olla vähän rähjäisempi. Enkä edes jaksaisi, koska tämä on aika pitkä. Pituutta löytyy melkein polviin asti, eli oikeastaanhan tämä on mekko.
Lissää ruutupaitoja! En oo ikinä omistanut samaa vaatetta kahdessa eri värissä, mutta kun nämä meni aleen ja aletuotteita sai kaks yhden hinnalla... Oli ihan pakko. Hintaa yhdelle tuli joku vajaa 5 euroa, eli en voinut enää huijata itteäni sillä, että ompelisin samanlaiset halvemmalla. Lisäks mulla on ollut aika hyviä kokemuksia Seppälän samantyyppisistä puseroista ja nääkin vaikuttaa melko laadukkailta. Ja ihan täydelliset värit! Kauheeta puolustelua. :D

Haalariheikki

Ei se mitään että jo lähtökohtasesti oon myöhässä tän villitykseni kanssa, mutta myös asiasta tiedottaminen tapahtuu ei-niin-reaaliajassa. Mä oon virallisesti liittynyt tähän lasten tasolle taantuneiden aikuisten kerhoon. Joidenkin mielestä tämä on äärettömän noloa touhua ja tätä sietäisi hävetä, mutta omasta mielestäni tämä on erittäin mukavaa, helppoa ja rentoa eikä pelkillä vaippaikäisillä tietääkseni ole mitään erityisoikeutta tällaiseen.

HAALARI! Ja koska on jo muutenkin niin hirmuisen noloa julkaista netissä kuva itsestäni tämmöisessä kotihaalarissa (etenkin kun tämä ei ole edes sellainen aito yli 100 euroa maksava haalari vaan tällainen halpa (ja huonolaatuinen) haalarikopio), moninkertaistin nolouskertoimet oikein kunnolla kun vähän piirtelin. Ensin piti vaan sensuroida outo ilme oikeenpuoleisesta kuvasta mutta sitten se riistäytyi käsistä. Peace and love!


Oon tullut ostaneeksi myös tämmöiset kivat hapsukorvikset. Seppälässä on niin kamalan paljon kaikkia ihania sulkakoriviksia ja muitakin korviksia, että on ihan hirveen työn ja tuskan takana yrittää vastustaa niitä. Kaikki ihanat värit ja asdfuck. Oon pärjännyt aika pitkälle selittämällä itelleni, että ompelen jonkun kivan hupparin tai muun rievun ite halvemmalla (ja laadukkaamman lopputuloksen kera), mutta en mä tommosia korviksia jaksa osata tehä. Vaikka oishan nääkin ollut ihan pirun helpot, mutta toisaalta nää oli myös niin halvat että alkaa olla siinä rajoilla jaksaako vaivautua ite näperteleen.

Näistä haalareista käytiin yhellä foorumilla niin jännää keskustelua, että nyt haluan tietää herättääkö nää teissä enemmän myötähäpeää vai hilpeyttä, nolottaako vai nautitteko vaan mukavuudesta? : D

I have officially lowered myself to a toddler's level.

30th of April / Walpurgis Night

Yippee-ki-yay! Sain rakkahan tietokoneeni huollosta ja nyt pääsen kirjottelemaan vapun aatosta reilua viikkoa jäljestä. :-) Kokoonnuttiin muutaman kaverin kanssa ensin Sokoksella ruokaa ostaaksemme ja siitä jatkettiin pienelle torikierrokselle. Mun on ollut joka vappu pakko päästä edes vilkasemaan Tampereen vapputoria, koska ei se vappu tule ilman niitä kaikkia hajuja, makuja, ääniä ja värejä. Saa nähdä miten haikeaa on vuoden päästä jos sitä ollaankin ihan eri paikkakunnalla.




Maija Mehiläinen (Die Biene Maja)!



om nom nom

Vappupallot on ihania. Kaikki noi Maija Mehiläiset, Paavo Pesusienet, Hello Kittyt, Angry Birdsit, Muumit, Minni Hiiret ja Barbapapojakin siellä oli, ihania. Värikkäitä vappunaamareita, -hattuja ja -peruukkeja, ongintaa ja narunvetoa, metrilakua, hattaraa ja haisevaa muikkua. Vappu on paras juhla. :D

Torilta jatekttiin kaverin luokse ja kaikki oli erittäin innoissaan sillä meitä odotti huikea herkkuruokataivas. Nälkäkin oli jo ihan kiitettävä ja ruokaa laittaessa se vaan kasvo kasvamistaan.




Niin se grillikausi sitten aukesi! Viimesessä kuvassa vähän dokumentointia illan menusta. :D Oltiin niin nälkäsiä ja hätäsiä ettei jaksettu edes antaa juustojen sulaa kunnolla paprikan päälle, mutta hyvää oli. Hampurilaisetkin oli aika taivaallisia, käytettiin tohon sitä semmoista vaaleeta Reissumiestä ja ite ainakin tykkään siitä paljon enemmän kun mistään vaaleesta höttösämpylästä. Ja kaiken kruunas kauniit ite tehdyt munkit. :D Ne piti kuitenkin nauttia sisällä, koska semmoinen ilonpilaaja tuuli siellä taas pyöri ulkona koko päivän. Munkkitaikina olis kai saanut olla vähän tönkömpää jos olisi kaivannut semmosta visuaalisestikin miellyttävää lopputulosta, mutta mulle nuo ainakin kelpas paremmin kuin hyvin. Maku oli kohdallaan ja pieni persoonallinen vivahde ulkonäössä ei harmittanut, kaupassakin lykkään koriin mieluummin ne epämuodostuneet vihannekset. Mutkalle mennyt kurkku vaan on hauska siinä missä ituja puskevaa perunaa muistuttava munkkikin.

Celebrated the 30th of April with a few friends. It was great ♥

Huhtikuun...

Alkuun pieni huomio: Koneeni meni vähän rikki, mutta toivon mukaan saan siihen varaosia aika äkkiä eikä tästä synny mitään hirmuisen pitkää blogitaukoa. Tän kuukauden postauksen pystyn onneksi tekeen nyt ilman kuvien muokkailuakin mamman läppärillä.

...eeppisimmät raivoamiset ja epätoivoon vaipumiset synnytti edelleen hakusessa oleva kesätyö. Haista Suomi perse, jos et voi antaa minulle edes yhtä hikistä siivoushommaa, että pääsisin jynssäämään vessoja 30 asteen helteessä tienatakseni sen verran rahaa tilille, että voin ehkä syssyllä muuttaa opiskeleen jonnekin, niin ei sitten. Minusta tulee yhteiskunnan hylkiö, elän muiden ihmisten verorahoilla, haisen pahalta ja annan hampaitteni mädäntyä suuhuni. Sen sijaan että eläkeläisenä leipoisin naapuruston lapsille erinäköisiä herkkuja pullasta piirakkaan, pelottelen ja jahtaan heitä naama irvessä huutaen minkä varastamastani rollaattorista pääsen. Kissan tai kaksi hankin joka tapauksessa, mutta niidenkin elintaso tulee riippumaan ihan täysin nyt tästä kesästä.

...itsetutkiskelujen tulos: Kuulun sittenkin sukuun! Tai ainakin perheeseen. Oon nimittäin aina luullut olevani ihan hirveän rauhallinen kuski, mutta nyt kun oon viihtynyt ratissa aktiivisemmin, oon löytänyt itestäni ihan uuden puolen. :D Välillä tekee mieli näyttää sitä pisintä sormea vähän kaikille, ketkä on erehtyneet samaan aikaan liikenteeseen. Perkeleet kun ajavat ihan perässä kiinni ja aiheuttavat kamalaa houkutusta tehdä äkkijarrutuksia. Toisaalta en halua pitää kellekään mitään autokoulua oman niskani tai muunkaan hyvinvointini kustannuksella.

...tunteellinen siili tuli vastaan bussissa noin puoli yhden aikaan yöllä. Joku tyttö oli poistanut/blokannut tämän kyseisen pojan Facebookissa ja sitä jaksettiin kirota (lähinnä vitun voimin) sellaset puoli tuntia. Ymmärtäähän sen miten koville tuollainen ottaa, mutta ei sitä silti tarvitse edessä istuvan selkänojaa potkia kuin pieni kakara.

...pysäyttävin video:

Oikeen hyvät vaput kaikille! :-)